maanantai 23. huhtikuuta 2012

Unohtumaton retki

Eilen koin unohtumattoman pyörälenkin. Syötiin koko päivä niin, että mahat pullotti. Illalla iski "urheilupakko". Oli päästävä liikkumaan. Käytiin uimahallin ovella toteamassa, että se on kiinni. Mies sitten ehdotti, että hän lähtee juoksulenkille ja voin siinä vieressä hiljakseen polkea pyörällä.

No tästäkös innostuin. Kevään ensimmäinen pyörälenkki, ihanaa! Ensimmäinen polkaisu suoralla asfaltilla tuntui juhlalta. Oi miten olikaan kiva istua pyörän selässä ja antaa mennä. Noin 100m jälkeen alkoi kuulua pientä puuskutusta, joka lisääntyi minuutti minuutilta. Ekat ylämäet yritin seisaalteen polkea (pyörässä kun ei ole vaihteita). Hiekkatiet oli sen verran vesisateesta pehmeitä, että puolityhjät renkaat surrasivat paikoillaan. Siispä jouduin taluttamaan seuraavat ylämäet. Maha kiristi, puristi ja supisti. Puuskutin kuin höyryveturi :)

Olin ajatellut, että katselen kauniita maisemia ja "istun" vaan pyörän kyydissä. Kotiin päästyämme olin yltä päältä hiessä ja poikki. Ja minä olin se joka yritti pysyä juoksijan perässä :)
Ei sitä olekkaan enää niin teräskunnossa kuin aikaisemmin. No onneksi vesiurheilut on vielä yhtä juhlaa!

Näillä tunnelmilla tänään maanantaina :) Jospa köllöttäisi hetken mahan kanssa sohvalla ja sitten voisin koittaa yhtä ompelujuttua.

Mukavaa viikkoa itse kullekin puuhissa ja töissä!

6 kommenttia:

  1. Mielestäni loistosuoritus :) Kiitos vetoavusta!

    VastaaPoista
  2. hmm, kuulostaa tutulta. ja turhauttavinta on, kun tässä vaiheessa yrittää kevein askelin ottaa pienen pyrähdyksen. ei mitään juoksujuttua vaan kipaisee vain autosta hakemaan kotiin jääneet hanskat vaikka. Niinpä vissiin kipaiseekin! voi ressi. :D onneksi mulla tämä maha poistuu viimeistään kuukauden päästä! jiihaa! sitten voin kevein askelin pyrähdellä sinne tänne ja tuonne. ehkä musta tulee sellainen pomppiva emo. ihan vaan siitä ilosta, että taas pääsee pomppimaan :D :D :D tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulin tosissani, että polkeminen ois helppoa ja kevyttä, mutta hah :) Kyllä alkaa maha tosissaan jo painaa siihen malliin että ei ole enää niin kepeä ja kevyt! Eipä sitä enää kipaise missään ja autosta nousukin on yhtä puuskutusta. Oi miten jännää sulla on ihan kohta. Tsemppiä sinne myös <3

      Poista
  3. varokaa kuitenki ku eka kerran hyppäätte ;)
    -Ansku-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, täytyy olla varovainen (myös jo nyt) ;)

      Poista